Hiljainen vallankumous

2016-04-29

Rajanveto äänen ja melun välillä ei ole aina ilmiselvää. Se, mikä häiritsee, stressaa ja väsyttää meitä, vaihtelee henkilöstä toiseen ja riippuu myös tunnetiloistamme tiettynä päivänä. Tämän takia on tärkeää, ettemme vaikene siitä, miten havaitsemme keskustelun, naurun ja kohinan työpaikalla. Meidän on puhuttava äänestä.

Lisbeth Forsberg, joka vastaa Kinnarpsilla akustiikasta ja ympäristömerkinnöistä, uskoo, että ”ääniergonomia” on jokseenkin laiminlyöty osa-alue. Niin työpaikoilla kuin yleisesti yhteiskunnassakin. Vaikka uuden rakennuksen arkkitehtuuriin ja sisustukseen käytetään valtavasti vaivaa, ei ole epätavallista, että koko kokemuksen pilaa harkitsematon ja ärsyttävä akustinen ympäristö. 

”Ääni on erittäin monimutkainen aihealue. Ensinnäkin siihen sisältyy edistynyttä fysiikkaa. Toisekseen ääni ei ole jotain, mitä voimme koskettaa tai nähdä, mikä tarkoittaa sitä, että se unohtuu helposti. Joten useimmat ihmiset eivät luultavasti tule edes ajatelleeksi heitä ympäröivää akustista ympäristöä, mutta me tiedämme, että sillä on kuitenkin vaikutus terveyteemme, hyvinvointiimme ja suorituskykyymme.”

Kinnarps oli ääniergonomian edelläkävijä mittaamalla työpaikan ääntä pystyäkseen luomaan parempia akustisia ympäristöjä. Kehitys pääsi vauhtiin 1990-luvulla, ja tietoisuus äänestä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.

”Mielestäni teknologinen kehitys, minkä ansiosta työskentelemme joustavammin ja avoimissa ympäristöissä, on saanut akustisen ympäristön nousemaan entistä näkyvämmälle sijalle asialistalla. Me Kinnarpsilla olemme työskennelleet teollisuuden kollegoidemme kanssa kehittääksemme yhteisiä standardeja tuotteidemme äänenvaimennuksen mittaamiseksi.”

Forsberg tähdentää, että ihmisten kuuloa vahingoittavaa melua säätelevät lait, mutta ”vain” ärsyttävälle äänelle raja-arvot ovat epämääräisempiä.

”Tiedämme, että ääni vaikuttaa suuresti suorituskykyymme ja että se aiheuttaa stressin, päänsäryn ja keskittymisongelmien lisäksi myös fyysistä kipua hartioissa ja niskassa. Samalla ääni on luonnollisesti väistämätöntä työpaikoillamme. Itse asiassa se voidaan ymmärtää myönteiseksi asiaksi, että kollegat keskustelevat, nauravat tai soittavat musiikkia. Täydellinen hiljaisuus ei aina ole välttämättä parasta. Eikä kaikki ääni ole melua. Itse asiassa on joitain ääniä, jotka haluamme ja jotka meidän on kuultava mahdollisimman hyvin. Se, mikä mielestämme on ärsyttävää, on oikeastaan subjektiivista. Olemme kaikki herkkyydeltämme erilaisia. Herkkyys voi myös vaihdella päivästä toiseen. Jos olemme väsyneitä tai stressaantuneita tai jos työtehtävämme vaatii erityisen paljon keskittymistä, kollegan nauru tai puhelinkeskustelu voi ärsyttää meitä tavallista enemmän,” Forsberg sanoo.

Miten voimme siis luoda hyvän akustisen ympäristön? Koska herkkyys äänille voi vaihdella ihmisten, päivien ja työtehtävien välillä, paras vaihtoehto on joustava ympäristö, jossa on erilaisia äänimaisemia. Hyvä tapa aloittaa on pyytää apuun ammattilainen, joka analysoi työprosessien ja ympäristön välisen yhteyden, sekä ehdottaa, miten tarpeettomat häiriöt voidaan poistaa ja mitä muita äänieristeitä voitaisiin tarvita. Näihin sisältyvät sekä erityissuunnitellut tuotteet, kuten erilaiset työpöytien väliseinät, seinäkkeet ja kiskojärjestelmät että koko ympäristön tarkasteleminen hyvän tasapainon löytämiseksi käyttämällä luonnollisia eristeitä, kuten verhoja, mattoja ja kalusteita.

”Neuvon aina aloittamaan perustason kalusteilla, joita voidaan sitten säätää, kun tilat on otettu käyttöön. Vasta sitten voi tietää, miltä kaikki kuulostaa. Seinäkkeiden etuna on äänenvaimennuksen lisäksi se, että ne tekevät toimistosta joustavan ja uusiin vaatimuksiin mukautettavan,” Forsberg sanoo.

On erityisen tärkeää erottaa sermeillä koneet ja alueet, jotka tuottavat ääntä tai huminaa tai joissa on hieman korkeampi äänitaso, kuten tulostimet, hissit, käytävät, ruokalat ja vastaanottoalueet. Työpisteiden väliset seinäkkeet vaimentavat ääntä toimistoympäristöissä vaarantamatta lisääntyneen läheisyyden ja kommunikoinnin etuja. Myös erilliset huoneet lyhyille ja pitkille kokouksille edistävät parempaa akustista ympäristöä.

”Joihinkin asioihin voi vaikuttaa myös omalla käytöksellään. Jos olet aikeissa pitää hieman pidemmän puhelinkeskustelun, voit siirtyä sivummalle. Muista myös, että meillä on tapana puhua puhelimessa normaalia kovaäänisemmin. Hiljainen keskustelu ärsyttää luonnollisesti vähemmän kuin kovaääninen," Forsberg toteaa.

Akustisen ympäristön kanssa voidaan tehdä paljonkin, jos me vain huomaisimme sen ja tiedostaisimme, miten se vaikuttaa meihin. Parasta tietysti olisi, jos arkkitehti tietäisi jotain äänestä ja hahmottelisi akustisen ympäristön rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

”Olen törmännyt lukuisiin ympäristöihin, joissa akustiikka oli täysin unohdettu rakentamisen aikana, ja sitä voi olla todella vaikea mennä tekemään ja muuttamaan jälkeenpäin. Siksi onkin tärkeää lisätä tietoisuutta äänestä ja siitä, miten se vaikuttaa meihin,” Forsberg sanoo ja jatkaa:

”Näen paljon myönteisiä merkkejä siitä, että asiat ovat kehittymässä oikeaan suuntaan. Käynnissä on jonkinlainen hiljainen vallankumous.”