YOUR BODY. OUR CONCERN.

Sinulla on vain yksi keho. Me pidämme siitä huolta.

PIENIN ASKELIN SUURTA KEHITYSTÄ

ERGONOMIA ON OLLUT JO ALUSTA, vuodesta 1942, lähtien Kinnarpsin sydäntä lähellä. Se sisältää kaiken aina käyttäjäystävällisistä rakenteista takuuvarmoihin kokonaisratkaisuihin. Toinen perustajista, Jarl Andersson, oli ergonomisen ajattelun puolestapuhuja. Keksijänä hän kehitti jatkuvasti pieniä yksityiskohtia, joilla saatiin aikaan suuria muutoksia. Hänen ansiostaan Kinnarps, yhtenä alan ensimmäisistä toimijoista, aloitti yhteistyön ergonomien kanssa 1950-luvun alkuvuosina. Seuraavassa olemme listanneet muutamia tärkeimpiä vuosia Kinnarpsin ergonomisessa kehityksessä.

Viime vuosina ergonomisten ratkaisujen kehitys ja tarjonta ovat moninkertaistuneet valtavasti. Nykyään Kinnarpsilta voi löytää sopivan ratkaisun useimpiin työympäristöihin. Sekä nykyinen että tulevaisuuden työ tarjoaa monia haasteita, mutta tiedämme että suunnittelu ja ergonomia kulkevat yhä suuremmassa määrin käsi kädessä. Sen ansiosta on helpompi valita ergonomisia tuotteita, jotka edistävät työhyvinvointia. Tiedämme myös, että Jarl Anderssonin perintö ja kiinnostus toiminnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä kohtaan elää yhä Kinnarpsin nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

PIENIN ASKELIN SUURTA KEHITYSTÄ
ELÄMME KUTEN OPETAMME

ERGONOMIASSA ON KYSE KOKO IHMISESTÄ –  JA KOKO YRITYKSESTÄ. KEHITÄMME, VALMISTAMME JA MYYMME SISUSTUSRATKAISUJA, MUTTA OLEMME MYÖS SUURI TYÖYMPÄRISTÖ, JOLLA ON SUUREMMAT VAATIMUKSET ERGONOMIALLE KUIN MONILLA MUILLA.

KOKONAISERGONOMIA

KOKONAISERGONOMIA

Nykyään Kinnarpsin ergonomiatyössä on kyse ennemminkin hyvinvoinnista ja terveydestä kuin kalusteista. Asetamme ihmisen keskipisteeseen yksilöllisesti mukautettujen työympäristöjen avulla.

Ergonomia on paljon enemmän kuin se, miten seisomme, kannamme taakkoja tai istumme oikein. Kinnarpsille ergonomia merkitsee ensisijaisesti hyvinvointia – korvien välissä, kehossa ja mielessä. Tiedämme kokemuksesta, että tarpeita on yhtä paljon kuin työntekijöitä työpaikalla. Siksi lähdemme jokaisen yksilön mahdollisuuksista.

Olemme asiantuntijoita luotaessa ympäristöjä, jotka edistävät hyvinvointia kaikista näkökulmista. Joustavilla ratkaisuilla, innovatiivisella tekniikalla ja älykkäillä tuolien, pöytien, valaistuksen, värien ja ääntä vaimentavien ratkaisujen yhdistelmillä luomme kokonaisergonomian, joka on räätälöity käyttäjälleen sopivaksi. Joustavuus, liikkuvuus ja vaihtelu ovat avainsanojamme sille, mikä on meille tärkeintä: täytämme asiakkaidemme neliöt hyvinvoinnilla!

ELÄMME KUTEN OPETAMME

ERGONOMIASSA ON KYSE KOKO IHMISESTÄ –  JA KOKO YRITYKSESTÄ. KINNARPS KEHITTÄÄ, VALMISTAA JA MYY SISUSTUSRATKAISUJA, MUTTA ON MYÖS SUURI TYÖYMPÄRISTÖ, JOLLA ON SUUREMMAT VAATIMUKSET ERGONOMIALLE KUIN MONILLA MUILLA.

– KYLLÄ, USKON ETTÄ MEILLÄ ON SUUREMMAT TAVOITTEET kuin useimmilla muilla yrityksillä ergonomian suhteen, sanoo tuotantojohtaja Anders Hermansson. Tiedämme, miten tärkeää ergonomia on ihmisten hyvinvoinnille ja suoriutumiselle.

Korkea tavoitetaso koskee koko prosessia tuotannosta toimitukseen. Kinnarpsin tehtaalla Jönköpingissä on otettu juuri käyttöön uusi tuolin jalustojen asennuslinja.  Tuolin jalusta siirtyy automaattisesti oikeassa kulmassa asennettavaksi, jotta työntekijöiden ei tarvitse työskennellä luonnottomissa ja rasittavissa asennoissa. Tämä on tyyppiesimerkki Kinnarpsin järjestelmällisestä työstä, jossa ergonomia vaikuttaa kaikkeen.

KEHITYS JATKUU
Osassa Kinnarpsin tehdasta on nostettavissa ja laskettavissa olevat lattiat, jotta työkorkeus on oikea riippumatta siitä, kuinka pitkä ihminen on. Työntekijät voivat valita istuvatko vai seisovatko he asemallaan. Valo on suunniteltu niin, ettei se aiheuta varjoja tai häikäise, ja melutaso niin, että keskustelu onnistuu normaalilla puheäänellä. Lisäksi työkalut ovat helposti saatavilla ja työtehtäviin mukautettuja. Kaksoiskomennot estävät puristuksiin joutumisen ja kaikki painavat käsin tapahtuvat nostot on korvattu koneellisilla ratkaisuilla.

Anders Lundahl on tyytyväinen.– Kyllä, olen tyytyväinen siinä mielessä että tuotantoympäristö on onnistunut hyvin, mutta on edelleen asioita, joita voidaan parantaa. Jatkamme ergonomisten ratkaisujemme kehittämistä ja elämme kuten opetamme.

COLOURWISE

TRENDIBAROMETRI KOHOAA SUORAAN YLÖS YKSILÖLLISESTI SUUNNITELTUJEN TOIMISTOJEN KOHDALLA. NIISTÄ ON ETUA MM. LUOVUUDELLEMME JA TEHOKKUUDELLEMME. NE LISÄÄVÄT MYÖS TYÖHYVINVOINTIAMME. MAHDOLLISUUDET PERSOONALLISEMPIIN TYÖTILOIHIN OVAT LOPPUMATTOMAT – RAJANA OVAT VAIN TARVE JA MIELIKUVITUS. INSPIROIMME SINUA KINNARPSIN LAAJAN JA ERGONOMISEN KALUSTEVALIKOIMAN AVULLA AISTILLISIIN SISUSTUKSIIN – KOHTI HYVÄÄ TEKEVÄÄ MUUTOSTA.

FUNKTIONAALINEN RUOKA

Kiinnostus funktionaalisiin elintarvikkeisiin eli ruokaan, joka optimoi kehon toimintoja, kasvaa kohisten. Otimme yhteyttä Anneli Hallbergiin, kokkiin, terveysvalmentajaan ja personal traineriin, joka kertoo, miten voimme paremmin.

FUNKTIONAALINEN ELINTARVIKE juontaa juurensa 80-luvun Japaniin. Lyhykäisyydessään sillä tarkoitetaan sitä, että pitäisi syödä ruokia, joita keho todella tarvitsee.

– Emme aina ajattele, että kaiken syömämme pitää auttaa kehon kaikkia soluja, lihaksia, sydäntä ja aivoja toimimaan optimaalisella tavalla ilman komplikaatioita, kertoo Anneli Hallberg. Haluamme olla terveitä ja virkeitä, mutta syömme ruokia, jotka eivät anna keholle sen tarvitsemia ravintoaineita.

Tunnetuimpia funktionaalisista elintarvikkeista ovat meijerituotteet, jotka sisältävät hyödyllisiä bakteerikasvustoja, runsaskuituiset leipä- ja pastatuotteet sekä hyödyllisiä rasvoja, esimerkiksi omega-3-rasvahappoja, sisältävät margariinit. Mutta ”lisätty funktionaalisuus” on myös hyvä keino myydä lisää tuotteita. Pavut, pähkinät ja kasvikset ovat erinomainen esimerkki luonnollisesti funktionaalisista elintarvikkeista.

SUUNNITTELE RUOKASI
Hyvän ruokavalion kulmakiviä ovat säännöllinen ruokailu, hedelmien syönti, runsas vihannesten syönti ja veden juonti. Kannattaa vähentää sokerin, puolivalmisteiden ja alkoholin käyttöä. Sen sijaan lisätä kasvisten osuutta sekä vähentää lihan ja nopeiden hiilihydraattien määrää.
– Hyvä ruokavalio vaatii suunnittelua. Kun käytät 30 sekuntia siihen, että käyt mielessäsi läpi huomisen ruoat, on helpompi pysyä suunnitelmassa.

KUUNTELE KEHOASI
Hanki tietoa funktionaalisista elintarvikkeista internetistä, ravitsemusterapeutilta tai ravintoneuvojalta. Anneli kehottaa jokaista myös kuuntelemaan kehonsa signaaleita.
– Ihminen tietää usein yksilönä parhaiten, mitkä ruoat tuovat hyvän olon – kun sen opettelee tunnistamaan. Seuraa, miten suolistosi toimii, mikä ruoka saa mielialasi pysymään kunnossa ja pohdi omia ruokailutapojasi. Silloin olet jo edennyt hyvän matkaa.

TREENAA ITSESI TERVEEKSI

Tarvitset kehosi hyvinvoinnin kohentamiseen muutakin kuin pelkkiä ergonomisia kalusteita. Erikoissairaanhoitaja ja himokuntoilija Angelica Bauer illa on hallussa arkiliikunta, jolla on merkitystä.

Pienet muutokset arjessa mahdollistavat suuret muutokset, sanoo Angelica Bauer. Se tarkoittaa, että elämään lisätään uusia, yksinkertaisia rutiineja, jotka jatkuvuudella ja suunnittelulla muuttuvat aktiivisiksi parempaa terveyttä edistäviksi valinnoiksi. Tehokasta kuten ”suuri teho, vähän ponnisteluja”, mutta myös ajallisesti. Sillä arkiliikunta on ja sen pitää olla yksinkertaista – sekä tehdä että ehtiä.

– Mene polkupyörällä töihin, poistu linja-autosta yhtä pysäkkiä aikaisemmin tai käy nopealla kävelyllä lounastauolla. Jätä kahvitauko väliin, haukkaa sen sijaan raitista ilmaa ja valitse portaat hissin asemesta. Jos teet istumatyötä, nouse ylös säännöllisin väliajoin. Niille, jotka haluavat puhdistaa päätä lounasaikaan, Angelica suosittelee intervalli- ja circuit-treeniä.

– Lyhyt ja intensiivinen treeni, mutta toimii silti hyvänä yleistreeninä. Intervalliharjoittelu potkaisee kehon liikkeelle ja antaa nopeita tuloksia edellyttäen, että ajat itsesi loppuun. Jos olet vasta-alkaja, ota rauhallisesti mutta älä pelkää haastaa itseäsi. Kun vahvistut, tulet kestävämmäksi ja saavutat näkyviä tuloksia. Muut aktiivisemman arjen edut tulet huomaamaan paljon myöhemmin.

Keho on tärkein väline
FUNKTIONAALINEN RUOKA
“EMME AINA TULE AJATELLEEKSI, ETTÄ SE MITÄ SYÖMME ON SE MITÄ OLEMME.”
TREENAA ITSESI TERVEEKSI
TYÖPÖYDÄN ÄÄRESTÄ SÄKKITUOLIIN

Keho on tärkein väline

Ergonomia toimii parhaiten silloin kun voimme mukauttaa työympäristömme sellaiseksi, että se tarjoaa optimaaliset tulokset sekä itsellemme että suorittamallemme tehtävälle. Tämän saavuttamiseksi meidän on ymmärrettävä jotain uskomattomasta kehostamme. Lena Lehmann, ergonomi ja rekisteröity fysioterapeutti, opastaa meitä asiassa.

LIIKE
Me ihmiset olemme kaikista näkökulmista katsottuna luotuja liikkumaan ja toimintomme – hermostosta ruoansulatukseen – edellyttävät liikkumista. Siksi meidän on luotava ergonomisia ympäristöjä, joiden joustavat ja mukautettavat työvälineet ja kalusteet tarjoavat edellytykset fyysiselle aktiivisuudelle.

PALAUTUMINEN
Palautuminen on yhtä tärkeää kuin aktiivisuus. Ei riitä että pitää vapaata muutaman viikon vuodessa ‒ myös aktiivista lepoa tarvitaan. Ponnisteluista syntyy jännitteitä ja päinvastoin. Hyvä työympäristö luo edellytyksiä palautumiselle työrupeaman aikana.

SELKÄ
Selkärangan anatominen rakenne on muodoltaan S-kirjaimen muotoinen. Meidän pitäisi pyrkiä istuessamme säilyttämään se samassa muodossa. Se onnistuu muun muassa ergonomisesti muotoiltujen tuolien avulla sekä työasentoa vaihtamalla istumisen ja seisomisen välillä.

NISKA JA HARTIAT
Niska-hartiaseudun hyvä ergonomia tarkoittaa sellaisen ympäristön luomista, jossa voimme työskennellä niska ja hartiat rentoutuneina, pitää säännöllisesti taukoja ja vaihdella työasentoamme, jotta veri pääsee kiertämään. Tarvitsemme siis hyvää sisustusta ja valaistusta. Kalusteiden muotoilu ja yksilöllinen mukauttaminen tarjoaa mahdollisuudet turvalliselle kuormitukselle.

KÄDET JA KÄSIVARRET
Toimistotyö ei yleensä ole raskasta, mutta siinä toistetaan samoja pieniä käden ja käsivarsien liikkeitä useita kertoja työrupeaman aikana. Tällaista ylikuormitusta saadaan ehkäistyä hyvillä työvälineillä ja vaihtamalla aika ajoin työasentoa.

TYÖPÖYDÄN ÄÄRESTÄ SÄKKITUOLIIN

NYKYÄÄN ON YHTÄ MONTA TAPAA TYÖSKENNELLÄ KUIN ON TYÖNTEKIJÖITÄ. ERI SUKUPOLVET ASETTAVAT ERILAISIA VAATIMUKSIA TYÖYMPÄRISTÖLLEEN. TÄYDELLISEN TYÖYMPÄRISTÖN PITÄÄ SIKSI STIMULOIDA SEKÄ LUOVUUTTA ETTÄ JOUSTAVUUTTA – ERGONOMIAA RAJOITTAMATTA.

ENNEN TYÖPÖYTÄ, vankat työtuolit ja soikeat neuvottelupöydät olivat itsestään selvä tapa sisustaa toimisto. Edelleenkin monet työympäristöt näyttävät sellaisilta, mutta monet meistä työskentelevät nykyään kuitenkin yhtä hyvin sohvalla tai säkkituolissa. Useimmat ovat myös yhtä mieltä siitä, että vaihteleva toimistoympäristö tekee ihmeitä luovuudelle. Muutamat maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista yrityksistä, kuten Google, Microsoft ja Spotify, saavat kehuja hulluista toimistoista, jotka on varustettu riippumatoilla, tv-peleillä ja pingispöydillä.

Jane Ahlin, Ergo@Workin ergonomi ja Ruotsin Ergonomi & Human Factors -yhdistyksen puheenjohtaja, ei suosittele kaikkien työpöytien hylkäämistä tyynyhuoneen ja pallomeren tieltä. Kinnarpsin ja United Mindsin toteuttamasta tutkimuksesta selviää, että neljä viidestä toimistotyöntekijästä haluaa silti käyttää ergonomisia kalusteita. Neljä kymmenestä työntekijästä työskentelee seisoaltaan joka viikko, ja joka toinen toivoo apua ergonomia-asioissa. Käsitys työympäristöstä on sukupolvien välillä erilainen. Vanhimmat ikäryhmät ovat perinteisempiä ja painottavat ergonomiaa ja rauhaa. 76 prosenttia 51–69-vuotiaista toimistotyöntekijöistä piti tärkeänä omaa toimistohuonetta, kun taas 15–35-vuotiaista vain alle puolet piti sitä tärkeänä.

Tietoisuus lisääntyy kuitenkin myös tässä, arvelee Jane Ahlin:– Mielestäni ero oli aiemmin suurempi. Ennen nuoret olivat ”kuolemattomia”, mutta nykyään ollaan tiedostavampia. Monilla on ollut lihasväsymyksestä aiheutuneita vaivoja, tai ympäristössä on sellaisia henkilöitä, joilla on oireita, ja silloin muuttuu tarkemmaksi siitä, miten työskennellessä voidaan.

”Suunnittelun salaisuus on pitää aina mielessä ihmiset, elämämme ja tekemisemme.”

TULEVAISUUDEN IHMINEN KESKIPISTEESSÄ

Millainen vaikutus työympäristön muotoilulla on luovuudellemme? Yksi asia, jonka käyttäytymistieteilijä ja ergonomiatutkija Rob Stuthridge tietää varmasti on se, että ihminen on asetettava keskipisteeksi.

Siirrymme ennustettavasta ja ohjatusta työelämästä kohti työarkea, jota leimaa muutos. Selviytyäkseen uudessa, vähemmän ennustettavassa ja vapaammassa työelämässä, täytyy yksilöiden, organisaatioiden ja koko yhteiskunnan olla varpaillaan.

– Me ihmiset olemme luontaisesti luovia ja innovatiivisia mutta työelämässä meillä on mahdollisuus toteuttaa näitä ominaisuuksia vaihtelevasti. Vähiten mahdollisuuksia on työpaikoilla, joita leimaavat valvonta, rutiinit ja muutoksen pelko, sanoo Robert Stuthridge.

EPÄVARMUUS HYVÄKSI KEHITYKSELLE
Hän on sitä mieltä, että fyysinen ympäristö peilaa usein työpaikan kulttuuria. Se voi estää tai stimuloida luovuutta sekä auttaa tai ehkäistä organisaatiota kehittymästä täyteen potentiaaliinsa. Menestyvimmät organisaatiot tavoittelevat muutosta, kannustavat muuntautumista ja käyttävät muotoilua stimuloimaan keskusteluja, innovointia ja kehitystä.

SYDÄMELLE JA AIVOILLE
Tulevaisuuden yritysten on ymmärrettävä, että ergonomia on muutakin kuin miten istumme, seisomme tai kannamme taakkoja, että siinä on kyse on ihmisen, organisaation ja tekniikan ympärillä toimivasta kokonaisajattelusta. Työpisteen muotoilu on tärkeä väline yksilön potentiaalin toteuttamisessa.

– Työympäristön on puhuteltava sekä sydäntä että aivoja. Toimintojen suhteen ei saa tehdä kompromisseja, mutta työympäristöjen pitää olla ihmislähtöisiä – millaisia he ovat ja mihin pystyvät sekä yksilöinä että yhteisönä. Meidän on luotava henkilökeskeisiä työympäristöjä, joissa työ mukautetaan ennemmin ihmisen mukaan kuin päinvastoin.

TOIMISTOTYYPIN, TERVEYDEN JA SUORIUTUMISKYVYN VÄLINEN YHTEYS
TULEVAISUUDEN IHMINEN KESKIPISTEESSÄ
TARKOITUKSENMUKAISUUS, KAUNEUS JA KESTÄVYYS

TOIMISTOTYYPIN, TERVEYDEN JA SUORIUTUMISKYVYN VÄLINEN YHTEYS

Olemme kaikki kokeneet, miten työympäristö vaikuttaa mielialaan, työssä viihtymiseen ja tekemämme työn laatuun. Tutkimuksessaan Aram Seddigh tutkii, miten toimistotyyppi, terveys ja suoriutumiskyky riippuvat toisistaan.

YHÄ USEAMPI MEISTÄ viettää päivänsä toimistoympäristössä, mikä tarkoittaa myös, että yhä useammalla meistä on kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä erityyppisistä toimistoista. On eri asia pitää hyvänä ja arvailla ja toinen mitata, millaisissa ympäristöissä me todella voimme ja toimimme parhaiten. Viimeksi mainittua Aram Seddigh on tutkinut tohtorinväitöskirjassaan ”Office type, performance and well-being”, joka esitettiin Tukholman yliopiston psykologian laitoksella. Laajassa väitöskirjassa hän selvitti muun muassa, vaikuttavatko toimistotyypit työntekijän terveyteen ja suorituskykyyn – ja jos vaikuttavat, niin miten.

MYYTTI OMAN HUONEEN PAREMMUUDESTA
– Monet ihmiset uskovat, että oma huone on heille aina kaikkein hyödyllisin, mutta mitatessa tosiasiallista tilannetta, ero muihin toimistotyyppeihin ei ole suuri. Muistamiseen liittyvät kognitiiviset testit osoittavat, että omissa työhuoneissa istuvat työntekijät häiriintyvät eniten häiriöistä, kun taas pienten ja keskisuurten avotoimistojen henkilöstö selviää niistä paremmin. Ehkä se johtuu siitä, että he ovat opetelleet keskittymään, vaikka heitä häiritään tai koska omaa toimistohuonetta ei käytetä oikealla tavalla.

TOIVEENA LISÄÄ JOUSTAVUUTTA
Nykyään toimiston kalustaminen tarkoittaa vähemmän itse kalustamista ja enemmän organisaation prosessien ja työtavan kokonaisperspektiivin hahmottamista. Aram Seddighin jatkotutkimus keskittyy tarkastelemaan, miten joustava ja tehtäviin perustuva toimisto vaikuttaa meihin. Suuret, historialliset trendit ovat jo pitkään siirtyneet kohti joustavampaa elämistä ja työskentelemistä. Sama kehitys tulee myös jatkumaan.

– Tehtävien mukaisten toimistojen luomat valintamahdollisuudet voivat vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin. Ne antavat tunteen hallinnasta, joka vuorostaan johtaa suurempaan viihtyvyyteen ja tehokkaampaan työhön. Mutta suurempi valinnanvapaus asettaa organisaatiossa myös uusia vaatimuksia itsensä johtamiselle. Esimerkiksi siirtymisvaiheessa omasta työhuoneesta monitilatoimistoon pitää johdon luoda hyvä muutosprosessi, johon työntekijät voivat osallistua ja olla osallisina. Se on varma tapa edistää sekä terveyttä että suorituskykyä.

TARKOITUKSENMUKAISUUS, KAUNEUS JA KESTÄVYYS

Arkkitehdit pitävät ergonomiaa usein välttämättömänä pahana, ennemmin kuin luovana mahdollisuutena, sanoo arkkitehti Giuseppe Boscherini. Hän haluaa solmia arkkitehtuurin selkeämmin ihmisten arkeen ja antaa ergonomianäkökulman läpäistä suunnittelijoiden visiot.

Arkkitehtuuri määritellään tarkoituksenmukaisuuden, kauneuden ja kestävyyden yhteistyöksi. Keskustelu siitä, missä painopisteen tulee sijaita, on vähintään 2 000 vuotta vanha, mutta yhä ajankohtainen. Kun yhtälöön lisätään ergonomiaperspektiivi, asia saa uutta painoa. Onko arkkitehtuurin annettava periksi ergonomialle, ohjaako ergonomia arkkitehtuuria – vai voivatko erilaiset alueet toimia yhteistyössä, ehkä jopa saada voimaa toisistaan?

– Mielestäni vastakkainasettelua ”hyvän arkkitehtuurin” ja ”hyvän ergonomian” välillä ei ole. Päinvastoin sanoisin, että ne liittyvät tiiviisti yhteen ja että molemmat lähtevät ihmisestä. Joten pohjimmiltaan arkkitehtuuri ja ergonomia käsittelevät samaa asiaa, sanoo Giuseppe Boscherini.

MUISTA IHMINEN
Giuseppe Boscherini toivoo, että rakennukset ja sisätilat olisi selkeästi ankkuroitu siihen, miten ihmiset todella elävät, liikkuvat ja työskentelevät. Arkkitehtuurin pitää siis ergonomian tavoin edistää ihmisen kehon ja mielen hyvinvointia.

– Salaisuus on pitää aina mielessä ihmiset, elämämme ja se, mitä teemme. Minulla on tapana puhua suunnittelusta prosessina, jonka pitää olla avointa ja aistivaikutelmille vastaanottavaista. Vain ymmärtämällä viittä aistiamme me arkkitehdit ja suunnittelijat voimme luoda ympäristöjä, jotka noudattavat ihmisten tarpeita. Sellaiset ympäristöt tulevat lisäksi automaattisesti olemaan hyviä myös ergonomisesta näkökulmasta.

YMPÄRILLÄ OLEVIA TRENDEJÄ
”MIKROTAUKOJEN JA LYHYIDEN PALAUTUMISHETKIEN PITÄMINEN PÄIVÄN AIKANA OVAT MERKITYKSELLISIÄ HYVINVOINNILLESI.”

YMPÄRILLÄ OLEVIA TRENDEJÄ

STEFAN NILSSONILLA, YHDELLÄ RUOTSIN JOHTAVISTA TRENDIASIANTUNTIJOISTA, ON JATKUVASTI TUNTOSARVET KOHOLLA. NÄIN HÄN NÄKEE ERGONOMIAN KEHITYKSEN.

Trendit ja ergonomia eivät ehkä tunnu niin itsestään selviltä yhdessä. Usein trendit nähdään lyhytkestoisina ratkaisuina ja ergonomiaa pidetään toimiston tehokkuuden ja hyvinvoinnin takeena. Mutta ergonomia seuraa myös ajan henkeä.

Historiallisesti toimisto on muuttunut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen käyttöön tulivat ensimmäiset ihmisten ja koneiden väliset ratkaisut. 1970-luvulla tulivat ergonomiset tuolit. 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa liikkuvan työn mahdollisuudet moninkertaistuivat.

Ajankohtaisia trendejä on useita. Ensimmäisenä ovat terveystrendit, jotka nousivat esille vuonna 2015. Yhtäkkiä kaikki halusivat juoksulenkille lounasaikaan ja pomot puhuivat kuntoilun tärkeydestä. Toimistoja suunniteltiin tukemaan enemmän liikkumista ja ympäristöt täyttyivät kalusteilla, joiden verhoilumateriaalit muistuttivat urheiluvaatteita.

Kulutusvastaisuus ja ympäristöajattelu löivät itsensä läpi täysillä 2015. Yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä muotoilun maailmassa, Daniel Charny, on sitä mieltä, että menemme kohti maailmaa, jossa haluamme olla enemmän mukana tuotteen valmistuksessa. Haluamme tuntea olevamme enemmän osallisia – mielellään kierrättämällä. Hän kutsuu liikettä nimellä ”makers & fixers”, jossa kaikki on itse valmistettua ja vastakohta massatuotannolle ja ”quick fix” -tuotteille.

Tämän suuntauksen voi yhdistää personointitrendiin, jossa kaiken on oltava persoonallista ja ympäristöystävällistä. Kun olet osallisena työympäristössä, sekä hyvinvointisi että suorituskykysi paranevat. Jollet tee mitään muuta, voit lähteä lenkille lounasaikaan.

KINNARPS NEXT OFFICE™

Nykyään työ ei ole paikka jonne menet, nykyään työ on mitä teet. Työmenetelmät muuttuvat tekniikan kehityksen myötä ja perinteiset työpisteet antavat tilaa uusille. 

Next Office on Kinnarpsin näkemys tulevaisuuden työympäristöistä. Konseptissa mahdollinen ratkaisu on tehtävien mukainen työympäristö (Activity Based Working = ABW). Se perustuu Kinnarpsin tulkintaan tutkimuksista, uusista ideoista ja näkemyksistä, jotka tuottavat uusia ratkaisuja tulevaisuuden työympäristöön. ABW on työtapa, jossa tehtävien mukainen työympäristö mukautetaan todelliseen tilanteeseen ja yksilöllinen työpaikka korvataan useilla joustavilla, toimivilla ja stimuloivilla ympäristöillä, jotka tukevat erilaisia tehtäviä. Tehtävien mukaisen työympäristön aste riippuu yrityksen organisaatiorakenteesta ja työntekijöistä.

Tavallinen työpäivä merkitsee monia eri työtehtäviä. Nykytekniikka mahdollistaa niiden suorittamisen erilaisissa ympäristöissä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Aiemmin me menimme töihin, nykyään otamme työn mukaan sinne minne menemme.

Oma työpöytä poistuu ja tilalle tulee useita erilaisia paikasta riippumattomia työtiloja. Pieniä, hiljaisia huoneita voi olla suurten avoimien ja keskusteluille soveltuvien tilojen vieressä. Erilaisia kokoustiloja voidaan sijoittaa aulan yhteyteen luomaan rennompaa ilmapiiriä ja näiden välille muodostuu tilaa spontaaneille kohtaamisille.

Next Office -filosofia lähtee kokonaisperspektiivistä, joka käsittää kaiken sisustusratkaisuista ääneen, valoon, väriin, ilmastointiin ja tekniikkaan ja jossa jokainen komponentti on merkittävä osa onnistunutta kokonaisuutta. 

Tehtäviin perustuvan Next Office -ratkaisun edut ovat moninaiset. Tilakustannukset pienenevät, koska tiloja käytetään tehokkaasti. Tuloksena on kestävämpi ja joustavampi toimisto, jonka voi mukauttaa tulevien vuosien henkilöstövahvuuden muutosten mukaan. Luovuus kasvaa, kun rakennetaan tiloja spontaaneille kohtaamisille. Viimeisenä muttei vähäisimpänä etuna työntekijöiden hyvinvointi kasvaa, kun heille tarjotaan mahdollisuus siirtyä useamman ergonomisesti oikean ympäristön välillä – ympäristöjen, jotka on mukautettu tehtävän edellyttämällä tavalla.

KINNARPS NEXT OFFICE™
1

NOUSE SEISOMAAN TERVEYTESI VUOKSI

Useimmat istuvat paikallaan aivan liian paljon. Nostettava ja laskettava pöytä on hyvä alku. Säännöllinen istuma- ja seisoma-asennon vuorottelu on tärkeää, jotta työpöytä täyttää tehtävänsä. Seisomaan nouseminen kymmeneksi minuutiksi aika ajoin ei kuulosta paljolta, mutta sillä on suuri merkitys keholle.  Nouse seisomaan terveytesi puolesta ennen kuin niska, hartiat ja selkä muistuttavat sinua siitä, miten tärkeää se on.

2

PIDÄ AKTIIVINEN TAUKO

Lyhyt tauko puolen tunnin välein on ensimmäinen askel kohti terveellisempää elämää. Mutta tauon pitäminen ei ole sama asia kuin passiivinen lepo. Päinvastoin. Liiku tauon aikana. Kevyt lihaskuormitus käynnistää lukuisia positiivisia prosesseja kehossa.

3

PIDÄ PÄÄ PYSTYSSÄ

Vietämme monta tuntia päivässä näytön ääressä. Näyttö ei itsessään ole ongelma, vaan voimakas kuormitus, jolle altistamme niskamme taivuttaessamme sitä puhelimia, iPhoneja ja kannettavia tietokoneita kohti. Tämä voi aiheuttaa kipuja niska- ja hartiaseudulla, mutta aiheuttaa myös sen, että väsymme, jännitymme ja saamme päänsärkyä. Paras vinkki on pitää lyhyt tauko kaikesta tekniikasta. Jos tämä ei auta, erittäin hyödyllistä on katseen nostaminen ja pään pitäminen pystymmässä, jotta niskan kuormitus vähenee ja keho pääsee parempaan asentoon.

4

ISTU, MUTTA ÄLÄ PAIKALLAAN

Onko sinun vaikea istua paikallaan? Onneksi olkoon! Paras tapa istua on nimittäin sellainen, johon sisältyy vaihtelua, liikettä ja toimintaa. Siksi on hyvä, jos sinulla on työtuoli, joka seuraa kehosi liikettä mieluummin kuin päinvastoin. Mielellään sellainen tuoli, joka on helppo säätää, ja jossa sinulla on mahdollisuus istua mahdollisimman monella eri tavalla.

5

TEKIJÄT JOTKA EIVÄT NÄY

Ääni ja valo vaikuttavat meihin enemmän kuin aavistammekaan. Ne vaativat paljon työympäristön suunnittelulta, johon yksilö ei juurikaan voi vaikuttaa. Huomaavaisuus on hyvä äänenkäytön lähtökohta. Matalaääninen puhe häiritsee vähemmän kuin kovaääninen. Taipumuksenamme on puhua puhelimessa voimakkaammalla äänellä kuin tarvitaan. Mene siis sivuun pidemmän keskustelun ajaksi. Liian vähäinen valo aiheuttaa sen, että keho erittää melatoniinia, mikä saa olon tuntumaan uniselta. Hyvä valaistus on siis loistava idea, jos haluat jaksaa koko päivän. 

Fields
ANNA VALON HOITAA TYÖNSÄ
HILJAINEN VALLANKUMOUS

FIELDS

Modulaarinen ja joustava kalustesarja Fields on yksi Next Office™ -monitilakonseptin kulmakivistä. Fields luo mahdollisuuksia työympäristön mukauttamiseen yksilöllisiin vaatimuksiin ja tarpeisiin sopivaksi. Haastattelussa Propeller Designin designstrategi Olle Gyllang:

KUINKA FIELDSIN IDEA SYNTYI?
– Fields-konsepti perustuu tarkkoihin analyyseihin ja strategioihin, jotka Kinnarps on toteuttanut. Jo silloin kun tulimme mukaan projektiin, tiedettiin mitä haluttiin, ja minun tehtäväkseni muodostui – yhdessä Kinnarpsin tiimin kanssa – löytää ratkaisu jo tunnistettuun tarpeeseen.

MIKÄ ON SUUNNITTELUIDEA?
– Suuri osa Fieldsin kehittämistyöstä oli luoda hyvät edellytykset erilaisille työtarpeille ja tehtävätyypeille. Lähtökohtia olivat itsenäinen, keskittynyt työskentely, hiljaiset tauot tai pienempien ryhmien kokoukset. Yksityisestä yhteisölliseen, jossa sekä yksilö että ryhmä löytävät tarvittavan tilan. Konsepti koostuu useista moduuleista ja toiminnoista. Kaikki osat on mahdollista yhdistää räätälöidyiksi kalusteiksi asiakkaan toiveiden mukaan.

MITEN FIELDS PARHAITEN TAIPUU KALUSTAMISEEN?
– Näen luomamme tuotteen rakennuspalikoina. Arkkitehdin on mahdollista muotoilla tarpeen ja asiayhteyden mukainen hyvä ja toiminnallinen tila. Ympäristö, jossa on paljon vaihtelua sekä ilmeen että käytön kannalta.

ANNA VALON HOITAA TYÖNSÄ

IHMISEN KEHOA OHJAA BIOLOGINEN KELLO, JOTA VUOROSTAAN OHJAA, AIVAN OIKEIN – VALO. VALAISTUS JA VALOSUUNNITTELU OVAT MEILLE TÄRKEITÄ, KOSKA VIETÄMME KESKIMÄÄRIN 90 % HEREILLÄOLOAJASTAMME SISÄLLÄ.

VALOLLA ON VALTAVA VAIKUTUS meihin ihmisiin; luonnollisesti näkökykyymme, mutta myös mielialaamme ja aktiivisuuteemme. Ihmisen vuorokausirytmi on mukautunut aurinkoon. Olemme virkeämpiä ja suoriudumme paremmin päivällä ja palaudumme yöllä.

HEHKULAMPPU, LOISTEPUTKI VAI LED-VALO?
Reaktiomme valoon riippuu valon voimakkuudesta ja värilämpötilasta. Siksi ympäristössämme olevan keinotekoisen valon ominaisuuksilla ja laadulla on suuri merkitys. Hehkulampussa on koko valoaaltojen spektri, sama kuin päivänvalolla, mutta se on tehoton valonlähde. Loisteputkivalossa ei ole samoja valoaaltoja, eikä sillä siksi ole samaa vaikutusta valontarpeeseemme. Tietyt valonlähteet ovat herkkiä vaihtovirralle, mikä aiheuttaa subliminaalista välkettä, joka voi aiheuttaa päänsärkyä ja stressin tunnetta.

Uudet LED-valot ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat energiatehokkaita, niiden värintoisto on erinomainen ja ne aiheuttavat vähän subliminaalista välkettä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana LED-valaisimia valitessa, koska laatu voi vaihdella todella paljon.

HUMAN CENTRIC LIGHTING – BIOLOGISESTI TEHOKAS VALO
Valaistuksella on myös näkymättömiä vaikutuksia. Human Centric Lighting on ns. dynaaminen valo, jossa sekä valaistusvoimakkuutta että valon väriä voidaan vaihdella päivän aikana. Sillä voidaan tukea ihmisen vuorokausirytmiä, lisätä keskittymistä, ehkäistä uniongelmia ja parantaa yleistä hyvinvointia. Kyseiset ratkaisut kouluissa, toimistoissa ja sairaaloissa voivat lisätä oppilaiden, henkilökunnan ja potilaiden energiaa ja motivaatiota. Maissa, joissa talvikuukausina on vähän päivänvaloa, voivat värilämpötilaltaan säädettävät valaisimet vähentää talvimasennusta ja muita vuodenaikaan liittyviä sairauksia.

TORBJÖRN LAIKEN NEUVOT HYVÄN VALAISTUKSEN LUOMISEEN TYÖYMPÄRISTÖSSÄ.

PÄIVÄNVALO ON PARAS VALONLÄHDE
Ikkuna on ehdottomasti paras mahdollinen valonlähde. Mikään muu valo ei korvaa kokonaan päivänvaloa.

PALJON VALOA, MUTTA EI HÄIKÄISYÄ
Parasta valoa on epäsuora valo, joka tulee seinien ja katon kautta. Häikäisevällä valaisimella voi olla suora negatiivinen vaikutus kehoomme, koska väistämme valoa, mikä vuorostaan johtaa väärään työasentoon.

YHDISTELE VALONLÄHTEITÄ
Loisteputki on hyvä yleisvalo. Yhdistä se uudentyyppiseen, kapeampisäteiseen led-valoon, jota voit käyttää tilan muotoilussa luomaan varjoja ja valoisia kohtia.

VALAISE OIKEIN
Hyvässä valaisimessa on heijastimia, jotka kumoavat häikäisyn. Jotta valaisimet eivät aiheuta välkyntää ja heijastuksia seinäkkeisiin, ne pitää sijoittaa kattoon ripustettuina epäsuorana valaistuksena juuri varsinaisen työpisteen taakse.

TÄYDENNÄ OMALLA VALAISTUKSELLA
Kaikilla on erilaiset valontarpeet. Siksi onkin tärkeää pystyä ohjaamaan omaa valontarvettaan. Ratkaisu voi olla työpöytävalaisin.

IKÄ VAIKUTTAA MEIHIN
Valo on erittäin tärkeää nuorille, sillä likinäköisyys voi aiheutua huonosta valaistuksesta. Valon tarve kasvaa yli 40-vuotiaana, jolloin lisääntynyt valonmäärä on yleinen tarve.

HILJAINEN VALLANKUMOUS

Koska ääntä ei näe eikä sitä voi käsitellä, se on usein unohdettu vaikkakin tärkeä ergonominen komponentti. Lisbeth Forsberg, Kinnarpsin akustiikkavastaava, on sitä mieltä, että äänestä on aika nostaa meteli.

Kaikki ääni ei ole melua, ja harvoin kannattaa suosia täydellistä hiljaisuuttakaan. Tiettyjä ääniä me haluamme ja meidän on syytäkin kuulla mahdollisimman hyvin. Se, että olemme jokainen eri tavalla herkkä äänelle ja että käsitämme äänet kovin eri tavoilla, ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka tekevät äänestä monimutkaisen aiheen kokonaisergonomian kannalta.

– Tiedämme, että ääni vaikuttaa suorituskykyymme, se voi aiheuttaa stressiä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia, mutta myös fyysisiä hartia- ja niskakipuja. Samanaikaisesti ääni on väistämätöntä työympäristössämme.

AITAA MELU POIS SEINÄKKEELLÄ
Ääniympäristölle voi tehdä paljon, jos se huomataan ja sen vaikutuksesta tullaan tietoisiksi. Joustava ympäristö, jossa on useita erilaisia äänitiloja, on paras hyvän työympäristön luomiseksi. Siinä liikuteltavilla äänenvaimentimilla on tärkeä tehtävä.

– Seinäkkeiden etuna on paitsi se, että ne toimivat äänenvaimentajina, myös se, että ne tekevät toimistosta joustavan ja uusien tarpeiden mukaan muokattavan, sanoo Lisbeth Forsberg. Erityisen tarkkaan pitää rajata sellaiset alueet, joissa sijaitsee koneita tai äänekkäitä laitteita, sekä äänekkäät tilat. Eri työpisteiden väliset seinäkkeet vaimentavat melua toimistoympäristössä ilman, että menetetään lisääntyneen läheisyyden ja viestinnän etuja.

– Olen kohdannut vuosien saatossa paljon esimerkkejä ympäristöistä, joissa ääniergonomia on täysin unohdettu. Nykyisin huomaan sen sijaan monia positiivisia merkkejä siitä, että kehitys kulkee oikeaan suuntaan. Käynnissä on eräänlainen hiljainen vallankumous.

Kyse on ihmisestä.