Kestäviä muotoja

Monien mielestä muotoilijan työssä on kyse tyylikkään ulkomuodon antamisesta kalusteille ja muille tuotteille. Itse asiassa tämä ei pidä lainkaan paikkaansa – muotoilijan tärkein tehtävä on ajatella alusta lähtien, kuinka tuotteesta saa tehtyä kaikilla tavoin kestävän.

Upeassa entisessä teollisuuskiinteistössä Kööpenhaminassa tapaavat tänä talvipäivänä kaksi muotoilijaa – legendaarinen tanskalaisveteraani Knud Holscher, joka aloitti uransa arkkitehti Arne Jacobsenin toimistossa yli neljäkymmentä vuotta sitten, ja nuori ruotsalainen Fredrik Färg, joka valmistui Göteborgin HDK:sta (Högskolan för Design och Konsthantverk) vasta viime keväänä. Molemmat pitävät maailmaa työkenttänään. Knud Holscher on siinä ainutlaatuisessa tilanteessa, että tuotteet, joiden parissa hän alkoi työskennellä vuosikymmeniä sitten – kuten kuuluisa helasarja D-line – ovat edelleen suosittuja markkinoilla ja hän voi kehittää niitä edelleen vuosi vuodelta. Fredrik Färg, joka on kiinnostunut kalusteiden ja muodin yhdistämisestä, sai kansainvälistä huomiota jo HDK:hon tekemällään opinnäytetyöllä.

Ikäerosta huolimatta he ovat myös ällistyttävän yksimielisiä.

– Muotoilijan työn lähtökohtana on kehityksen siirtäminen eteenpäin, Knud toteaa. Pöytiä on valtavasti, mutta jotkut niistä ovat yksinkertaisesti parempia. Muotoilija on silloin ajatellut hieman tarkemmin. Parhaat tuotteet myös kestävät pidempään, puhtaasti muotonsa vuoksi. Minun tavoitteeni on saavuttaa juuri sellaisia asioita. Haluan tehdä tuotteista ajattomia, klassisia ja kestäviä, mikä on myös tämän päivän ekologisten tavoitteiden mukaista.

– Aivan, Fredrik toteaa. Tärkeää on oikea näkökulma alusta alkaen. Sekä tuotannon suunnittelun että vastaanottajan kannalta.

Hän nostaa esiin Knud Holscherin sanonnan, jossa on kyse napin nerokkuudesta. Että muotoilijan tulee suunnitella muoto niin, että vastaanottaja ymmärtää toiminnon. Juuri niin yksinkertaista ja selvää kuin napin muoto.

– Tästä olen täysin samaa mieltä, Fredrik sanoo. Knud selittää, että juuri tämän tyylinen ajattelu on hänen elinvoimaisen D-line-sarjansa takana. Hän taas siteeraa esimiestään Louisianan taidemuseossa, Poul Erik Tøjneriä, joka on verrannut muotoilua kolikkoon, jolla on kaksi puolta. Toisella puolella on toimivuus, toisella tunteet.

– Minulle muotoilijana tämä tarkoittaa, että on oltava toisaalta ilmeikäs, toisaalta pragmaattinen, hän selittää. Näiden kahden välinen tasapaino on todella tärkeää. Jos palaamme takaisin nappiin, niin tietyssä yhteydessä tarvitaan kenties juuri sininen nappi, jotta se sopisi kokonaisuuteen. Kokonaisnäkemys ja harkitut yhteiskohdat ovat molemmat ratkaisevia.

Kehitystä ja hallintaa
Knud Holscher tavoittelee niin tarkkaan ajateltuja ja hyvin toteutettuja ratkaisuja, etteivät tuotteet vanhene koskaan. Fredrik Färgillä, nuorella muotoilijalla, on paradoksaalisesti enemmän takautuva käsitys ajattomuudesta.

– Minuun vetoaa perinnön säilyttäminen, hän kertoo. Kun valitsee klassisia miesten vaatteita, joista usein saan inspiraation kalusteisiini, ne eivät mene koskaan pois muodista. Rakastan sitä, että on olemassa kestäviä arvoja, ettei koko ajan tarvitse ostaa uutta. Muotoilijan tehtävänä on vaalia laatua, viedä sitä eteenpäin.

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että valmistajien ja toimeksiantajien asenne vaikuttavat paljon mahdollisuuksiin toteuttaa laatutuotteita, jotka kestävät pitkään.

Knud selittää, että hän varmistaa aina, että saa nopeasti yhteyden henkilöön, joka aivan käytännössä on vastuussa tuotannosta. Jotta ei syntyisi kilpailutilannetta vaan yhteistyö sujuisi mukavasti. Hänestä tiivis vuorovaikutus on uskomattoman tärkeää koko prosessin ajan. Muotoilijan on kunnioitettava kaikkia projektiin osallistuvia.

Osaamista ja pitkäjänteisyyttä
Fredrikille todellisuus tuotannon parissa oli positiivinen yllätys.

– Koulumaailmassa kaikki tehdään itse, hän kertoo. Graafikko hoitaa oman verkostonsa, markkinointinsa. Niin, kaikki on hoidettava itse. Kun saa opinnot valmiiksi ja pääsee työskentelemään yritysten kanssa, on upeaa nähdä, miten paljon osaamista siellä on. Miten tätä osaamista voidaan hyödyntää yhdessä.

Fredrikiä kiehtoo myös Knudin kaltaisen kokeneen kollegan tapaaminen. Hän kysyy:

– Olet ollut alalla niin pitkään ja olet edelleen niin aktiivinen. Mikä sinut pitää käynnissä?

– Mietin koko ajan, mikä on seuraava askel, Knud vastaa. Miten voin ratkaista seuraavan ongelman, jotta tuotteesta tulisi vielä parempi.

– Niin, kaikkihan muuttuu ajan myötä, sekä tarpeet että yhteiskunta, Fredrik toteaa. Aina tarvitaan jotain uutta. Mutta minua kiehtoo se, että pystyy silloin yhä tavoittelemaan laatua, joka kestää pitkään.

Ingrid Sommar