Alexander Wallberg, jolla on kandidaatin tutkinto Högskolan för Design och Konsthantverkistä, ja Emma Wedel, joka on suorittanut maisterin tutkinnon Göteborgin Handelshögskolanissa.

Rakentamassa siltoja muotoilulle

Onko kieli ratkaisevaa menestyksekästä muotoilua tavoiteltaessa? Kyllä, näin ajattelee göteborgilainen pioneerijoukko, joka rakentaa uuden, tutkiukseen pohjautuvan koulutuksen yhteydessä taidollisia – ja kielellisiä – siltoja liiketoiminnan ja muotoilun välille.

– Kieli ja viestintä ovat keskeinen osa muotoiluprosessia, selittää Ulla Johansson, talousekonomisti ja Göteborgissa juuri avatun Business & Design Labin apulaisprofessori. Ekonomien ajattelutapa on numeerinen ja verbaalinen, kun taas muotoilijoiden ajatusmaailma on visuaalinen. He ajattelevat enimmäkseen kuvina. Istumme Lindholmenin campuksella Göteborgissa, vasta rakennetussa kaupunkimaisemassa telakkaympäristössä aivan joen rannan läheisyydessä. Uusi kaksivuotinen Business & Design -maisteriohjelma toteutetaan Handelshögskolanin ja HDK:n (Högskolan för Design och Konsthantverk) yhteistyönä, jotka kuuluvat molemmat Göteborgin yliopistoon. Koulutuksen aloitti viime syksynä 20 opiskelijaa, joilla oli jo takanaan joko ekonomin tai muotoilijan koulutus.

– Oikeastaan kaikki alkoi kuitenkin aivan toisessa talossa, Ulla kertoo. HDK:n ja Handelshögskolanin välissä Göteborgin keskustassa on tunnettu rakennus, josta eräät käyttävät nimeä ”Victory”. Sattumalta talo oli tyhjillään ja Handelshögskolanin rehtori sopi HDK:n silloisen johdon kanssa, että rakennusta käytettäisiin luovasti muotoilun ja liikejohdon opetuksessa. Kun Ulla Johansson – joka tuli Växjön yliopistosta, jossa hän oli työskennellyt samantapaisen muotoilun ja liiketalouden välisen yhteistyön parissa – oli saatu mukaan koulutukseen vuonna 2006, suunnittelu pääsi toden teolla käyntiin.

– Ratkaisevaa on ollut luovan ja tutkimukseen keskittyvän ympäristön luominen, hän kertoo. Koska alue on niin uusi, mukaan on saatava todella teräviä ja määrätietoisia asiantuntijoita.

Ongelmiin perustuvaa oppimista
Tärkeä periaate on niin sanottu ongelmiin perustuva oppiminen, mikä tarkoittaa, että opiskelijat työskentelevät paljon todellisten projektien parissa. Sitä helpottaa se, että monet yrityskumppanimme ovat mukana Business & Design -ohjelmassa. ”Tarkat” projektit muodostavat yhteisen ympäristön, jossa opiskelijat voivat tavata, vaikka osaamiskulttuurit heidän taustoillaan ovat erilaisia. Yrityskumppaneista osa on suuria, osa pieniä. Ne tuovat mukanaan myös resursseja.

– He ovat esimerkiksi projektin johdon tukena ”tarkoissa” oppilastehtävissä, selittää koulutuspäällikkö Henning Eklund, joka itse on taustaltaan HDK:sta valmistunut teollisuusmuotoilija. Yrityskumppanien joukossa on sekä auto- ja komponenttiteollisuuden että viestintäalan edustajia.

Pioneeriopiskelijoille ensimmäinen vuosi on ollut mullistava.

Alexander Wallberg, jolla oli Business & Design -ohjelmaan tullessaan kandidaatin tutkinto HDK:sta, on mielestään oppinut ennen kaikkea metodista ja strategista ajattelua. Muotoilijana hän oli aiemmin työskennellyt lähinnä intuitiivisesti, oppinut luottamaan tunteeseen.

– Sen sijaan en ollut kovin tottunut motivoimaan ja järkeilemään. Emma Wedel taas tuli koulutukseen ”vastakkaisesta” leiristä. Hän oli suorittanut maisterin tutkinnon Handelshögskolanissa, missä intuitiivista puolta ei painoteta läheskään yhtä paljon.

– Uutta minulle on ollut, että kaikkea ei aina tarvitse ruotia, hän sanoo. Sen sijaan voi olla vapaampi, käyttää enemmän omaa itseään lähtökohtana työlle. Samanaikaisesti muotoiluprosessissa on paljon sellaista, mitä voi siirtää suoraan strategiseen työskentelyyn.

Yhteistä ajattelua
Juuri nämä erilaiset lähtökohdat ovat puuttuva linkki tämän päivän muotoiluprosesseissa, sanoo toinen avainhenkilö, Kersti Sandin. Hän toimi aiemmin tilasuunnittelun professorina HDK:ssa ja on käytännön kokemuksellaan menestyksekkäänä muotoilijana ja yrittäjänä hankkinut paljon niistä rajoja ylittävistä taidoista, joista uudessa koulutuksessa on kyse. Hänen mielestään on tavallista, että muotoiluprosessissa on mukana erilaista profiloitua osaamista mutta kukaan osaajista ei näe kokonaisuutta.

– Tämä kuilu meidän on ylitettävä, Kersti toteaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että ekonomeista tehtäisiin muotoilijoita tai päinvastoin. Heille on ainoastaan opetettava yhteistä ajattelua. Söderbergin säätiöltä saadun 40 miljoonan määrärahan turvin koulutukseen on kytketty professuuri, jota ollaan tätä kirjoitettaessa täyttämässä.

Samanaikaisesti jatkuu täyttä vauhtia ”Victoryn” uudelleenrakentaminen – talon, josta idea kerran sai alkunsa. Rajoja ylittävän tapaamispaikan luonteen tulee perustua sisustukseen, jossa koko pohjakerrosta nyt uudistetaan aktivoivaksi muotoiluaulaksi. Voi tuntea, miten Lindholmenin väliaikainen tapaamispaikka väreilee odotuksesta.

Ingrid Sommar