Työhyvinvointi on tehokas tulostekijä

Työhyvinvointi tuo uralle useita lisävuosia ja vähentää merkittävästi sairauspoissaoloja.  Työhyvinvointi nostaa tuottavuutta ja on arvossaan, mutta silti sitä ei useimmissa suomalaisissa organisaatioissa vielä mitata, ilmenee Kinnarps Oy:n teettämästä Työhyvinvointi ja tuottavuus –kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1591 henkilöä huhtikuussa 2011.

 

Suomalaisten työurat pitenevät vähintään kolme vuotta, mikäli työympäristöihin panostetaan, ilmenee sisustusratkaisuja tarjoavan Kinnarps Oy:n teettämästä uunituoreesta kyselytutkimuksesta. Runsas neljännes  (26%)  vastaajista uskoi työuran pidentyvän jopa 4 vuotta tai enemmän. Samalla 69% vastaajista uskoi, että sairauspoissaolot vähenevät merkittävästi tai erittäin paljon työhyvinvointiin panostettaessa.

-  Yritykset menettävät usein tämän tehokkaan tulostekijän. Investointi työympäristöön maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, sanoo Kinnarps Oy:n toimitusjohtaja Henrik Slotte.

Organisaatioissa arvostetaan työhyvinvointia, ja sen yhteys tuottavuuteen on hyvin selvillä. Peräti noin 70% vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuottavuusajattelu ole tinkimistä työhyvinvoinnista. Lähes kaikki (96%) vastaajista ovat sitä mieltä,  ettei työhyvinvoinnin mittaaminen ole turhaa. Kuitenkaan suurimmassa osassa organisaatioita ei työhyvinvointia ollut mitattu (59%), ja vain noin 16 prosentissa organisaatioita oli asiaa jotenkin mittaroitu.
Hyvällä työympäristöllä nähtiin paljon hyviä seurauksia. Peräti 75% vastaajista uskoi hyvän työympäristön parantavan joko merkittävästi tai erittäin paljon työtehokkuutta. Lisäksi 83% vastaajista piti työympäristön ergonomialla olevan suuri merkitys tuottavuuteen. 35 % piti työn heikkoa tuottavuutta johtamisongelmana.

Viihtyisä työympäristö lisää henkilöstön pysyvyyttä ja helpottaa rekrytointia noin 95% mielestä.
Työhyvinvoinnista vastuun kantaa joku muu Työhyvinvointia pidettiin tärkeänä ja mitattavana asiana, mutta sen ymmärtäminen tuottaa selvästi päänvaivaa. Reilu kolmannes, (37%) vastaajista piti käsitettä työhyvinvointi epäselvänä.

Kenen vastuulle työhyvinvointi sitten oikein kuuluu; kyselyn mukaan ei ainakaan työntekijöille. 75% vastaajista oli sitä mieltä, ettei se kuulu työntekijän omalle vastuulle. 36% piti vaikeana ylipäätään hahmottaa työhyvinvoinnin merkitystä työn tulokselle.

Vajaassa puolessa (41%) organisaatioissa huomioidaan tilaratkaisut henkilöiden toimenkuvan ja ominaisuuksien mukaan.  Toinen puoli (48%) organisaatioissa ei huomioi toimenkuvaa ja ominaisuuksia, ja lähes kolmannes vastaajista piti johdon päättämiä työtilaratkaisuja toimimattomina.

-  Työympäristöön aidosti panostaminen parantaa työhyvinvointia sekä nostaa yrityksen tuottavuutta. Yritykselle tulee edullisemmaksi huomioida koko henkilökunnan tarpeet joustavilla ja ergonomisilla työtilaratkaisuilla, jolloin sairauspoissaolot selkeästi vähenevät, Slotte toteaa.


Lisätietoja:
Henrik Slotte
puh. 040 505 8624
henrik.slotte(at)kinnarps.fi